tiistai 28. kesäkuuta 2011

Roomalaisia herkkuja


Tähän ihanaan hedelmäkojuun törmäsin ensimmäiseksi kun saavuimme Rooman keskustaan. Ulkonäkö, tuoksu ja maku ovat toista kun hedelmät ovat saaneet kypsyä auringonlämmössä ja valossa, eikä keskusliikkeiden kylmiöissä. Onneksi näitä ihania hedelmiä oli tarjolla myös hotellimme aamiaisella. Söisin koti-Suomessa paljon enemmän hedelmiä, myös tomaatteja, avokadoja ja muita ihanuuksia, jos niitä ei tarvitsisi ostaa kotiin kypsymään viikkoa ennen aiottua nautiskelua.


Matkan ensimmäiseksi lounaaksi oli saatava pastaa! Tämä merellinen spaghetti hummerilla ja jättikatkaravuilla hipoi täydellisyyttä; pasta oli al dente, äyriäiset todella tuoreita (keitetty hyvässä liemessä!) ja maukas oliiviöljy, jossa spaghetti oli pyöräytetty, kruunasi annoksen.


No, pastaahan piti saada tietenkin lisää! Rooman yksi parhaimmista ravintoloista on Piccola Roma, jota suosittelen kaikille Roomaan menijöille. Osoite on Via Uffici del Vicario 36, rakennuksen toisessa kerroksessa. Meidänkin perhe on käynyt siellä jo kolmessa polvessa! Yksi suosikkipasta-annoksistani on tämä kuvassa oleva Spaghetti alla Vongole eli hietasimpukkaspagetti: valkoviiniä, valkosipulia, persiljaa, mustapippuria, itse lisäisin loppusilaukseksi vielä nokareen hyvää voita. Yksinkertaisista, tuoreista raaka-aineista saa helpolla hyvää ruokaa.


Tyhjät hietasimpukankuoret nautiskelun jälkeen!


Pääruoaksi tietenkin Piccola Romassa perinteinen Saltimbocca alla Romana. Vasikanlihaa, prosciuttoa ja salviaa ihanassa voi-viinikastikkeessa, joka oli hieman suurustettu tässä annoksessa. Itse en suurusta kastiketta koskaan, mutta ensikerralla sitäkin on kokeiltava, silloin saa paremman suutuntuman kastikkeeseen. Nyt olikin tuoreella leivällä kaavittava lautanen puhtaaksi, niin herkullista se oli.



Saltimbocca ei kaipaa seuraakseen välttämättä mitään, mutta tätä ihanaa haudutettua pinaattia oli kuitenkin tilattava. Tuoretta pinaattia haudutetaan ryöpäyksen jälkeen valkoviinissä ja oliiviöljyssä, lisätään vähän mausteita ja tarjoillaan kuumana. Itse saattaisin lisätä tähän taas nokareen oikein hyvää voita kirkastamaan pinaatin väriä. Myös parmesanraaste- tai lastut sopivat tämän lisukkeen seuraksi. Helteellä voisi maistua myös kylmänä lisukkeena!


Tämä annos ei näytä kovin herkulliselta, mutta on hyvin tyypillinen ja maukas. Vaalea, isompi pötkylä pitää sisällään kesäkurpitsan kukan, ja koko homma on friteerattu. Pienempien palleroiden sisällä on oliiveja, myös friteerattuna. Annoksen ulkonäkö ei aina kerro koko totuutta!







Sitten taas lisää pastaa! Nyt ihania, tuoreita ravioleja voi-parmesan-salvia yhdistelmällä. Taas yksinkertaisuus on valttia. Tämän annoksen nautimme ravintola Galeassissa, Piazza di Trasteverellä.


Illallisella Ristorante Maccheronissa, Piazza delle Coppelle 44, (suht lähellä Pantheonia) suussasulavaa Mozzarella di Buffalaa ja rapeaa, pähkinäistä rucolaa hyvän oliiviöljyn kanssa. Kerrankin sai koko mozzarella pallon itselleen oli tyttären kommentti tästä annoksesta!




Itse tilasin samassa ravintolassa ylläolevan annoksen ja voin todeta, että mozzarella, kinkku, rucola ja oliiviöljy olivat pettämätön yhdistelmä!


Gnocchi alla gorgonzola, ihanan kermainen ja juustoinen, tyttären yksi lempiannoksista. Tämä annos vaatii runsaasti gorgonzolaa. Siitä ei ole kovinkaan pitkä aika kun teimme tätä kotona ja koko iso palahan sitä juustoa sitten oli lopulta laitettava gnocchien sekaan, että sai kunnolla makua annokseen.

 

Herkullisten ateroiden päätteeksi ihanaa italialaista jäätelöä (kuvassa vaniljaa) tai sorbettia, oma ehdoton suosikkini on sitruunasorbetti.

Tässä parhaimpia makupaloja juhannuksen Rooman matkalta, monia muitakin syötiin ja monta ihanaa ruokalajia jäi odottamaan seuraavaa kertaa. Nyt on kova into kokkailla taas italialaiseen tyyliin, mutta niistä enemmän myöhemmin.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Kesän kypsä nektariini

Pitkään olen jakanut ruokakuviani ystävilleni Facebookissa, mutta en reseptejä tai ajatuksia, oivalluksia kuvien takana. Aika tuntui nyt olevan kypsä kuin kesäinen nektariini blogin kirjoittamiselle ja kaikkien ihanien ruokakokemusten ja kokkailujen jakamista niistä kiinnostuneille. Tarkoituksenani ei niinkään ole jakaa teelusikan tai desilitran tarkkoja ohjeita, vaan rohkaista kokeilemaan ja löytämään itse oikeat mittasuhteet. Aion jakaa myös niitä kokemuksia  jotka eivät ihan menneet kuin Strömsössä, joka on yksi niistä harvoista telkkariohjelmista joita seuraan innolla. Ylikypsät nektariinit käytän muuten usein salaatteihin, sopii erityisen hyvin sinihomejuuston seuraan. Myös grillattuina nektariinit maistuvat lihan ja halloumin seurana tuoden annokseen sopivaa makeutta. Näistä ja monista muista herkuista enemmän tästä alkaen!